fiskars






yhtäkkiä, keskellä värikästä juhlaa ja iloista pintaliitoa syntyi yhteys.












automatkalla takaisin helsinkiin lasinpyyhkimet heilui edestakaisin tuulilasilla, pave maijanen lauloi ikävää ja ohi vilisi tienposken tiheät, harmaanruskeat, alastomat puskat ja oksistot, joiden määrä harveni ja harveni lähestyessämme helsinkiä.